Päivä 22: Ennätysetapin turvin Kiteeltä Lappeenrantaan

Metsätyökoneen pörinä ja sateen rapina sulostuttivat aamuhetkeämme Kiteellä. Edellisenä päivänä alkanut sade jatkui tasaisena pitäen mielen matalana ja kamat märkinä. Puiden väliin ripustettu laavu tarjosi sateelta suojatun puuron keittelypaikan ja helpotti myös varusteiden pakkaamista pyörien selkään. Puoli yhdeksän aikaan aamulla märät nyssykät oli ripusteltu omille paikoilleen ja matka saattoi taas jatkua.

Vähiin käyvät aamuiset lähtöselfiet

Aamupalan turvin jaksoimmekin pyöräillä vauhdikkaasti aina Saarelle saakka. Sateinen sää toimi hyvänä motivaattorina, kun harmaasta maisemasta ei löytynyt juurikaan mitään mielenkiintoista katseltavaa ja toisaalta sateessa tauolle pysähtyminen kiinnosti vielä vähemmän.

Kahvitauko Saarella

Saarelta sitten löytyikin mukava paikka nauttia lounasta lämpimässä ja sateelta suojassa. Saaren SEO:lla saimme myös ladattua taas hiukan virtaa mm. puhelimiimme. Aurinkokennoista kun ei tälläkään erää ollut hyötyä. Lounaaksi valikoitui SEOn tiskiltä kookkaat sämpylät ja juotiinhan siinä kahvitkin.

Parikkalan tienolla oli mukavasti pyöräteitä

SEOn suojista porhalsimme seuraavaksi Parikkalaan pääosin 6-tien piennarta pitkin. Matkan varrelle sattui yllättävän kivasti myös pyörätieosuutta ja sateesta huolimatta eteneminen sujui yllättävän sutjakkaasti. Parikkalaan tutustumisen aikana alkoi päivän matkatavoite hahmottua lopulliseen muotoonsa. Märkiä varusteita olisi mukava päästä kuivattelemaan ja alustavasti olikin sovittu, että poikkeaisimme Kaitsun siskon tykönä Lappeenrannassa. Päivän pyöräilyt olivat sujuneet sen verran mallikkaasti ja teknisiä ongelmiakaan ei ollut esiintynyt, joten päätimme yrittää aina Lappeenrantaan saakka.

Patsaspuiston levähdysalueella levähtämässä ja kokkailemassa

Parikkalassa asetettu tavoite sopi onneksi myös Kaitsun siskolle (ja hänen paremmalle puoliskolle), joten näillä eväillä sitten kohti Lappeenrantaa. Iltapäivällä oli kuitenkin pakko keskeyttää vauhdikas etenemisemme mielenkiintoisen nähtävyyden takia. Parikkalassa on vaikuttanut eläessään kansantaiteilija Veijo Rönkkönen, jonka kädenjälkiään voi käydä ihastelemassa vieläkin. 6-tien varresta löytyvä patsaspuisto tarjoaakin sitten paljon nähtävää.

Ehdottomasti käymisen ja varsinkin näkemisen arvoinen paikka oli tämäkin.

Ennen patsaspuistovierailua kokkailimme ja nautimme levähdysalueella ravitsevan päivällisen. Parikkalan keskustassa olimme nimittäin hyödyntäneet paikallisen marketin valikoimaa ja tällä erää menuun muodosti juuri sopivasti kypsytetty riisi ja kivasti käräytetty makkara.

Siinäpä sitä on kaikkea mitä voi vain päivälliseltä toivoa

Makkara-ateriasta voimaantuneina jaksoimmekin taas polkea Simpeleen ohi melkein Rautjärvelle saakka, kunnes erään nousun jälkeen oli aika pitää kahvittelutauko. Sadekin osoitti taukoamisen merkkejä, joten risukeitintä tulille.

Tienvarsikahvittelua 6-tien varressa

Vielä ennen Imatrann saapumista oli aivan pakko tehdä taas pieni pysähdys. Ruokolahdella n. 10 km ennen Imatraa löytyy tien varrella viihtyisä taukopaikka Lohela. Erinomaisten WC-palveluiden lisäksi siellä oli tarjolla maukasta lohta vaikka missä muodossa. Ja koska edellisestä lohimaistiaisesta oli jo vierähtänyt aikaa, piti sitä sitten pieni illallisen tapainen nauttia siinä sitten. Ja hyvää oli.

Imatran kosken kuiva uoma

Lohen maku suussa sitä sitten saavuttiin Imatralle. Koski ei tällä erää kuohunut ja hieno hotellikin oli paikallaan, joten aika pikaisesti sitä luovittiin Imatran sykkivän maanantai-illan läpi kohti rauhallisempaa miljöötä. Kaitsun reittiplotterina toiminut puhelinkin päätti sammua, joten siinäkin mielessä viimeiset kilometrit paineltiin suojassa kaikenlaisilta isoveljiltä.

Etappi lähestymässä loppuaan

Vihdoinpa sitä sitten määränpäähän päästiin. Perillä odotti maukas ja lihaisa illallinen (lisukkeena tietenkin riisi) ja saunakin oli kuumana. Tästä suuret kiitokset Kaisa-siskolle ja Iso-Antille.

Etappiennätys takana ja hyvillä mielen lepäilemään

Tilastoja

Kaitsun matkapuhelimen varaus loppui ihan kalkkiviivoilla, joten n. 10 km jäi sitten kirjaamatta digitaaliseen muotoon. Matkaa tehtiin siis lähemmäs 140 km, joka jäikin sitten reissun yhden päivän ennätykseksi. Muut numerot seuraavassa:

• Etäisyys: 126,7 km
• Kesto: 7 tuntia, 53 minuuttia ja 20 sekuntia
• Keskinopeus: 16,1 km/h
• Vähimmäiskorkeus: 84 m
• Enimmäiskorkeus: 166 m
• Kokonaisnousu: 647 m
• Kokonaislasku: 700 m

Kiteeltä juuri ja juuri Lappeenrannan puolelle (kuva: Google My Maps)